Vanhempien elatuskyky 

Joskus palkasta voidaan tehdä ulosmittaus. Jos vanhemman tuloista on ulosmitattu osuus, myös ulosmitattu osa lasketaan vanhemman tuloksi, koska elatusapuvelat ovat muita velkoja etusijalla. Toisin sanoen vanhempi ei voi vältellä elatusvastuuta esimerkiksi hankkiutumalla ulosoton asiakkaaksi. 

Vanhemman yleiset elinkustannukset otetaan huomioon kaavamaisina kiinteinä euromäärinä, eikä niistä tarvitse esittää erillistä selvitystä. Vanhemman yleiset elinkustannukset kattavat muun muassa vanhemman ravinnon, vaatetuksen, hygienian, puhelin- ja tietoliikennekulut, tavanomaisen virkistyksen, sanomalehdet sekä kodin puhtauden ja irtaimiston hankinnan. 

Vähennyksen määrä riippuu vanhemman perhemuodosta: 

• Yksin asuva vanhempi tai yksinhuoltaja: Vuonna 2026 määrä on 726 euroa kuukaudessa.
   Avioliitossa, avoliitossa tai muussa parisuhteessa elävä: Vuonna 2026 määrä on 611 euroa kuukaudessa.
   Poikkeukset: Jos vanhemman tosiasialliset kulut ovat erityisestä syystä olennaisesti alhaisemmat, käytetään todellisia kuluja. Tyypillisiä tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi vankeusrangaistus tai pitkäaikainen laitoshoito. 

Asumismenot vähennetään sen suuruisina kuin vanhempi niitä maksaa, edellyttäen että ne ovat kohtuullisia suhteessa paikkakunnan tasoon ja perheen kokoon. Hyväksyttäviä menoja ovat esimerkiksi vuokra, vastikkeet (hoito- ja rahoitusvastike), asuntolainan korot ja lyhennykset sekä välttämättömät asumismenot kuten sähkö, vesi, lämmitys, kiinteistövero, nuohous, jätehuolto ja kotivakuutus. 

Asumiskustannusten määrittelyssä tulee huomioida ainakin seuraavat vaiheet: 

• Tukien vähentäminen: Menoista vähennetään ensin asumisen tuet, kuten yleinen asumistuki.
   Uuden puolison osuus: Jos vanhempi elää parisuhteessa, puolisoiden katsotaan vastaavan asumiskustannusten nettomäärästä pääsääntöisesti puoliksi, riippumatta siitä, miten he ovat keskenään sopineet kulujen jaosta. 

Vanhemman asumiskustannuksia ei voi kasvattaa järjestelyllä, jossa vanhempi maksaa kaikki asumiskustannukset ja hänen uusi puoliso maksaa kaikki ruoka- ym. hankinnat. 

• Lapsen osuus asumismenoista: Jos lapsi asuu vanhemman luona, osa asumisen kustannuksista aiheutuu lapsen asumisesta. Siksi lapsen osuus asumiskustannuksista (esim. 23 % yhden lapsen taloudessa) vähennetään vanhemman asumismenoista, jotta kulu ei tulisi huomioiduksi kahteen kertaan elatusapulaskelmassa.
   Tapaamisten ja luonapidon vaikutus asumiskustannuksiin: Muualla asuvan vanhemman asumiskustannusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon lapsen tapaamisoikeus, sillä lapsella on oikeus asianmukaisiin olosuhteisiin myös ollessaan toisen vanhemman luona. 

Työmatkakustannukset vähennetään ensisijaisesti halvimman tarkoituksenmukaisen matkustustavan, kuten julkisen liikenteen, mukaan. 

Oman auton käyttö voidaan hyväksyä vähennykseksi, jos se on välttämätöntä: 

• Työtehtävien luonteen tai puuttuvien joukkoliikenneyhteyksien vuoksi. 
• Erityisestä syystä, kuten vanhemman vamman tai lasten päivähoitoon kuljettamisen tarpeen vuoksi. 

Tietyissä tilanteissa oman auton käyttäminen työmatkojen kulkemiseen oikeuttaa verovähennykseen. Mikäli verotuksellinen hyöty on huomattavan suuri, vähennetään se elatuskykyä laskettaessa huomioitavista matkakustannuksista.  

Vanhemman elatuskykyä arvioitaessa on huomioitava hänen muukin lakiin perustuva elatusvastuunsa. Tämä muu elatusvastuu voi perustua esimerkiksi samassa taloudessa tai muualla asuviin muihin omiin lapsiin tai aviopuolison elatukseen. 

• Velanhoitomenot: Kulutusluottoja tai käyttölainoja ei yleensä hyväksytä vähennyksiksi, koska lapsen elatusapu on etusijalla. Poikkeuksena huomioidaan kuitenkin opintolainan korot ja lyhennykset.
• Terveydenhoitokustannukset: Pitkäaikaiset, välttämättömät ja vähäistä suuremmat sairauden tai vamman hoitokulut vähennetään nettomääräisinä: Terveydenhoito- ja lääkekulujen kohdalla tulee huomioida mahdolliset Kela-korvaukset ja vuosittaiset maksukatot. Maksukattoja on ainakin lääkekustannuksissa ja terveydenhuollon kustannuksissa. 

Lapsella on oikeus tuntea olevansa kotona myös lapsen ollessa muualla asuvan vanhempansa luona. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsella on mahdollisuus omaan huoneeseen.  

Asuinolojen selvä eroavaisuus vanhempien kodeissa voi lapsen näkökulmasta tuntua epätasapainoiselta ja luoda kokemuksen siitä, että kodit eivät ole yhdenvertaisia. Siksi erossa asuvan vanhemman asumiskustannuksia voidaan pitää kohtuullisina myös silloin, kun asuminen on lapsen tapaamisoikeuden vuoksi tavanomaista kalliimpaa, esimerkiksi suuremman tilantarpeen johdosta. Näin varmistetaan, että tapaamiset voivat toteutua lapsen edun mukaisissa olosuhteissa. 

Lapsen tapaamisoikeuden käytännön toteuttamisesta aiheutuvat matkakustannukset otetaan huomioon sen vanhemman elatuskyvyssä, joka niistä tosiasiallisesti vastaa. Yleensä matkakustannuksista vastaa lasta tapaava vanhempi. Tapaamisoikeudesta aiheutuvien matkakustannusten korvaamisessa on ajatuksena, että tapaamisoikeuden toteutuminen ei estyisi kohtuuttomien matkakulujen vuoksi. 

Kaikkia matkakuluja ei kuitenkaan huomioida välttämättä aivan sellaisenaan, vaan yleensä vain siltä osin kuin ne ylittävät vuosittain vahvistetun vähimmäismäärän. Myös huomioon otettavan kokonaismäärän enimmäistaso on rajattu, jotta matkakulujen vähentäminen ei kaventaisi kohtuuttomasti lapsen elatusavun määrää. Kustannukset huomioidaan halvimman tarkoituksenmukaisen matkustustavan käyttämisestä aiheutuvien kustannusten mukaisesti. 

Vuonna 2026 vähennyksen saa tehdä vain siltä osin kuin kustannusten määrä lasta kohden ylittää 147 euroa kuukaudessa. Vähennyksen enimmäismäärä on 147 euroa kuukaudessa lasta kohden. 

Luonapitovähennyksellä varmistetaan, että molemmat vanhemmat osallistuvat lapsen elatukseen tasapuolisesti myös silloin, kun lapselle on vahvistettu laaja tapaamisoikeus. Mahdollisen luonapitovähennyksen määrään vaikuttaa tapaamisoikeuden laajuus eli se, kuinka monta yötä kuukaudessa keskimäärin lapsi viettää tapaavan vanhemman luona sekä lapsen ikä. Luonapitovähennyksen määrät vahvistetaan vuosittain. Luonapitovähennys huomioidaan, kun tapaamisoikeuden laajuus on vähintään keskimäärin 7 yötä kuukaudessa. Luonapitovähennys alentaa suoraan maksettavan elatusavun määrää. 

Huom! Luonapitovähennys ei sovellut tilanteisiin, jossa lapselle on vahvistettu vuoroasuminen. Vuoroasumisessa lapsen yleiset kustannukset jaetaan kotien kesken. 

Jokainen elatusapulaskelma on aina yksilöllinen. Yksittäistapauksissa voi tulla vastaan sellaisia erityisiä seikkoja, joiden kohdalla lähinnä tyyppitapauksia varten laaditut ohjeet eivät välttämättä sellaisenaan sovellu. Me autamme varmistamaan, että kaikki elatusapuun vaikuttavat yksilölliset tekijät tulevat huomioiduksi oikeudenmukaisesti. Asiantuntijamme varmistavat, että lopputulos kestää lähempää tarkastelua ja on varmasti lapsen edun mukainen.